maanantai 8. elokuuta 2016

Kulttuurimatkailua Euroopassa: Vilna

Kaunis aamu Vilnassa. Kymmenien katolisten kirkkojen kellot soivat yhtä aikaa, varma herätys. Vierailun teemaksi muodostui siis kirkkoarkkitehtuuri ja -taide.
Katedraalin patsaat olivat komean näköisiä ja kokoisia. Mielenkiintoisimmat löytyivät Pyhän Kasimirin kappelista, kuvan erikoisen elävän näköiset hopeoidut puuveistokset, jotka näyttivät lähtevän liikkeelle jalustoiltaan.
Kaikkein hulppein alttariviritys tuli vastaan yliopistoalueella sijaitsevassa Johanneksen kirkossa. Yliopisto kuuluu muutenkin kulttuurimatkailijan listalle, sillä sieltä löytyy Petras Repsysin frescot 1970-80 -luvuilta. Aiheena maalauksissa ovat vuodenajat ja baltilainen mytologia. Teoksissa on niin paljon vilskettä ja yksityiskohtia, että niitä olisi voinut tutkia tuntikausia, jos vain niskat olisivat kestäneet. Olisi pitänyt ostaa museokaupasta lähtiessä kirjanen, joka kertoisi tarinat näiden kuvien takana.
Modernin taiteen keskus oli karvas pettymys; siellä oli esillä pari välimallin projektia, joita katsoessa piti taas miettiä mikä on taidetta ja mikä ei. www.cac.lt/en
Vilnan kierroksen hassuin sattumus tapahtui illan jo pimetessä. Ihmettelimme, onko jossain kaupungilla konsertti meneillään, kun musiikki pauhasi eräässä puistossa. Paljastui, että menossa oli Diner en Blanc -hyväntekeväisyystapahtuma, joita järjestetään ympäri maailmaa. Osallistujat saavat kutsun tapahtumaan, lunastavat lippunsa, pukeutuvat valkoisiin ja lähtevät eväskorien ja puutarhakalusteiden (valkoisten, tietty!) kanssa pirskeisiin. Vaan eipä ollut kutsua eikä valkoisia vaatteita mukana, joten nämä kekkerit piti katsella sivusta. Kälyisessä puhelinkuvassa pirskeet Kansallismuseon aukiolla, keskellä menoa vartioi kuningas Mindaugasin patsas ja taustalla häilyy Gediminasin torni.
dinerenblanc.info/
Kuvat: commons.wikimedia.org ja Helena

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kulttuurimatkailua Euroopassa: Kaliningrad

Kuurin kynnään luontomaisemista putkahdettiin Kaliningradin kaupunkiin. Vanha Königsberg pukkasi mukavasti vielä pintaan. Täällä kiinnosti kaksi pääkohdetta: vanha katedraali ja uusi merimuseo.
Liikenne kaupungissa hirvitti, mutta muutamien U-käännösten jälkeen pääsimme hotellille asti. Vanhoja kaupunginportteja on rakennettu kiitettävästi uudelleen ja ne ovat hyviä maamerkkejä. Eniten ihmetystä aiheutti Neuvostojen talo, hirveä kolossi, jossa ei ole vissiin enää yhtään ehjää ikkunaa eikä kiinnimenevää ovea. Tämä möykky kun rakennettiin vanhan linnan perustuksille, eikä insinööreillä ollut oikein ajatusta, mitä "pistekuorma" tarkoittaa..
Mutta vanha katedraali oli vielä pystyssä ja kaunista katseltavaa patsaspuistoineen. Sen lisäksi oli vielä mukava tutustua merimuseoon. Pihalla sai ihmetellä muutamaa neuvostoliittolaista merentutkimusalusta, sukellus-  ja lentoveneitä, kaikenlaatuisia aseita sekä navigointisysteemejä. Sisällä ihmettelimme akvaariota (rauskut ja hait kyllä olivat aika apaattisia pienissä laatikoissaan) sekä kaskelotin luurankoa sekä erinäisiä merentutkimukseen liittyviä aparaatteja ja välineitä.
Museo saa vielä muutaman vuoden päästä hienon lisärakennuksen; silloin sinne vasta kannattaakin mennä! Kuva:commons.wikimedia.org/wiki/Калининград

Kulttuurimatkailua Euroopassa: Klaipeda ja Kuurin kynnäs

Kirkasotsaisena suuntasimme automatkalla kohti Baltiaa. Tie vei Kronstadtin, Narvan, Rakveren, Pärnun ja Jurmalan kautta Liettuaan, Klaipedaan, maan suurimpaan (ja ainoaan) satamakaupunkiin. Liettua oli suuri tuntematon, vaikka niin lähellä.
Klaipedan aluetta ovat himoinneet suurin piirtein kaikki naapurit: se on ollut Preussin, Saksan, Venäjän ja jopa ranskalaisten omaisuutta. Nyky-Klaipeda oli aurinkoinen kaupunki, jossa historia havisi linnoituksissa ja nykyaika toteutui (tarkoituksella) kenoon rakennetuissa hotelli- yms. rakennuksissa.
Kuumaa hiekkaa ja kaunis Itämeri
Mutta tärkein syy tulla kaupunkiin on tietysti pääsy Kuurin niemimaalle eli kynnäälle.
Lautalla 12 euroa (per auto) ja matka kohti Baltian hienoinpia hiekkarantoja ja dyynejä alkoi. Unohtakaa Pärnu ja Jurmala; tämä on nähtävä. Kuurin kynnäs on kapea hiekkainen niemimaa sisämaan makean veden (Kuurin laguunin) ja Itämeren välissä. Itämeren puolella melkein koko matka tuntui olevan hiekkarantaa (á 100km) ja merituulen vääntämiä puita. Kynnään suurimmassa kaupungissa Nidassa voi tutustua dyyneihin monilla merkityillä poluilla; älä lähde dyynien kasvillisuutta kuluttamaan omin päin, tulee sanomista...
Kalliiksihan tämä tuli; Liettuan puolella alueelle pääsy kustansi 20€ (kansallispuistoon) ja Venäjän rajan ylityksen jälkeen 450 RUB vielä lisää. Toisaalta Venäjän puolella oli vieläkin rauhallisempaa ja kauniimpaa, koska kaupallisuus ja kylät jäivät taakse... Jos haluat nähdä polttavaa hiekkaa ja puhdasta Itämerta, tule tänne!

torstai 21. heinäkuuta 2016

Taidepäivä oli menestys

Patsaspuistossa valettiin betonia perustajansa jalanjäljissä.

Marika Anttonen, Parikkalan-Rautjärven Sanomat 21.7.2016
Parikkalan Koitsanlahdella sijaitsevan Patsaspuiston vieraat pääsivät viime viikolla nauttimaan patsaiden lisäksi muustakin taiteesta. Parikkalan taiteenystävät piti puistossa taidepäivän teemalla "Pesiä ja betonia". Ideana oli rakentaa luonnonmateriaaleista pesiä linnuille ja kipsistä ja betonista teideteoksia pientä materiaalia vastaan.
Betoni valettiin kasvien lehtien päälle ja teokset jätettiin kuivumaan muutamaksi vuorokaudeksi. Kipsistä taas valmistettiin pieniä kasvitauluja. Kaikkeen työhön sai ohjeistusta.
- Nämä ovat kivoja materiaaleja, kun ne eivät maksa paljoa ja niitä on helppo kokeilla, kertoo Hanna Aalto, yksi ohjaajista.
12 ihmistä ilmoittautui ennakkoon tapahtumaan. Mukaan pääsi myös ilmoittautumatta ja muutama osallistuikin sillä tavalla.
- Loistavasti sujui. Kaikilla oli tekemistä ja materiaalit riittävät juuri sopivasti, Kristiina Heikinheimo yhdistyksestä summaa.

Monelle eka kerta

Taidepäivä on osa Parikkalan taiteenystävien vuosiohjelmaa. 
- Talvella mietimme päivän aihetta. Se on yleensä jotain sellaista, mikä meitä itseämme kiinnostaa ja mitä haluaisimme kokeilla. Viime vuonna meillä oli Patsaspuistossa kankaanpainantaa. 
Monelle taidepäivä olikin ensimmäinen kosketus betonin ja kipsin valamiseen. 
- Mutta ei varmaankaan viimeinen, Hanna naurahtaa.
Esimerkiksi Hilma Kemppinen (12), kokeili ensimmäistä kertaa kipsin valamista. 
- Tämä on mukavaa. Hankalaa oli ainoastaan irrottaa kasvit savesta, hän tuumii.
Hilma Kemppinen kokeili ensimmäistä kertaa kipsinvalamista.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Pesiä ja Betonia tapahtuma Patsaspuistossa

Viitisentoista taiteen ystävää kokoontui Parikkalan Patsaspuistoon tekemään upeita kipsi- ja betonivalukokeiluita ja pesiä.

Tässä muutamia kuvia tapahtumasta.


maanantai 4. heinäkuuta 2016

Taiteenystävät kirjastoissa ja Patsaspuistossa

Pirjo Tikkinen
Parikkalan-Rautjärven Sanomat 7.7.2016

Parikkalan taiteenystävien yhteisnäyttely "Kirjastokierros" starttasi Saaren kirjastolta, jossa taiteenystävien tekemiä töitä oli näytteillä kesäkuun ajan. Nyöt työt ovta siirtyneet heinäkuuksi Uukuniemen kirjastoon. Elokuussa vuorossa on Parikkalan kirjaston näyttelytila. Lokakuussa näyttely matkustaa vielä Rautjärven pääkirjastoon Simpeleelle. Näyttelyt ovat avoinna kirjastojen aukioloaikoina.

Veistoksia, maalauksia ja valokuvia

Näyttely on läpileikkaus yhdistyksen jäsenten tämän hetkisestä työskentelystä. Esillä on muun muassa Marjaana Tykkyläisen eläinaiheisia veistoksia ja Hanna Aallon eläinmaalauksia. Pirjo Tikkinen on tuonut näyttelyyn maalauksia ja valokuvia. Seppo Saukkoselta on mukana maisemamaalauksia samoin kuin Reetta Nurmelta ja Sirpa Innaselta. Uukuniemellä omalla teoksellaan mukaan liittyi myös Helena Rask.
Hanna Aalto

Taidepäivä Patsaspuistossa

Taiteenystävien taidepäivää vietetään ensi viikon keskiviikkona Parikkalan Patsaspuistossa. Teemana on Pesiä ja betonia. Kuka tahansa taiteilusta kiinnostunut voi pientä materiaalimaksua vastaan tulla tekemään pieniä betoni- ja kipsivalutöitä Marjaana Tykkyläisen opastuksella.
Risuista ja heinistä voi taiteilla erikokoisia ja -näköisiä linnunpesiä puiston kaunistukseksi tai kotiin vietäviksi. Lisäksi puistosta kerättyjen lehtien päälle voi valaa betonia tai tehdä kipsivaluna pieniä kasvitauluja.
- Kerätyt kasvit kaulitaan pehmeään savilevyyn ja nostellaan pois. Savilevy rajataan ja kipsi kaadetaan näin saatuun tilaan. Kun kipsi on palanut, savi irrotetaan kipsistä ja kipsitaulu puhdistetaan vedellä, pohjustaa Marjaana Tykkyläinen.
Parikkalan taiteenystävien puheenjohtaja on Hanna Aalto. Aktiivisia jäseniä on parikymmentä.

Taiteenystävien kirjastokierros:
Uukuniemen kirjasto: 4.- 28.7.2016
Aukioloajat: maanantai klo 16.00-18.00, torstai klo 11.00–18.00
Parikkalan kirjasto: 1.-31.8.2016
Aukioloajat: maanantai – torstai klo 11.00–18.00, perjantai klo 10.00–16.00.
Pesiä ja betonia -taidepäivä 13.7. Patsaspuistossa klo 10-14. Ennakkoilmoittautumiset ja tiedustelut marjaana.tykkylainen@pp.inet.fi tai 040 772 1344. Säävaraus. Tervetuloa!

torstai 9. kesäkuuta 2016

Parikkalan taiteenystävillä kirjastokierros

Itä-Savo 7.6.2016
Taiteenystävien näyttelyssä maalauksia ja veistoksia. Näyttely on läpileikkaus tämän hetkisestä työskentelystä.
Parikkalan taiteenystävät ry:n jäsenten töitä on kesän ajan esillä kolmessa Parikkalan kirjastossa: kesäkuussa Saarella, heinäkuussa Uukuniemellä ja elokuussa Parikkalan pääkirjastossa.
Näyttelyssä on esillä maalauksia ja veistoksia eri tekniikoilla toteutettuina: perinteisiä öljyvärimaalauksia Seppo Saukkoselta, Sirpa Innaselta ja Reetta Nurmelta.  Pirjo Tikkinen on tuonut näyttelyyn akryyli- ja öljyvärimaalauksia ja valokuvavedoksia encaustic photography -tekniikalla kovalevyjä. Scratchboard-tekniikalla ampersand clayboard -pohjalle toteutettuja teoksia on Hanna Aallolta sekä keramiikka- ja paperiveistoksia Marjaana Tykkyläiseltä.
Näyttely on levittäytynyt Saaren kirjastoon kahteen kerrokseen ja se antaa edustavan läpileikkauksen taiteenystävien tämän hetkisestä työskentelystä.
-Saaren kirjasto on näyttelytilana kodikas ja viihtyisä. Sinne oli mukava ripustaa näyttely esille, kertoo kuvataiteilija Pirjo Tikkinen, jonka töitä on esillä kesäkuun ajan myös Galleria Kaikniekassa Lappeenrannan linnoituksessa.
Teksti: Auli Terävä ja Pirjo Tikkinen

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Pesiä ja betonia -taidepäivä 13.7.

Parikkalan taiteenystävät ry. järjestää keskiviikkona 13.7 klo 10- 14 Parikkalan patsaspuistossa taidepäivän teemalla "Pesiä ja betonia". 

Tervetuloa viettämään hauskaa kesäpäivää inspiroivassa ympäristössä ja mukavassa seurassa! Voit valmistaa luonnonmateriaaleista oman pesän linnuille, tehdä pieniä kipsi- ja betonitöitä tai tulla tekemään taidetta omin tekniikoin.

Tarvikkeet ja opastusta valutöihin löytyy paikan päältä. Pieni materiaalimaksu käytön mukaan.
Ennakkoilmoittautumiset ja tiedustelut marjaana.tykkylainen@pp.inet.fi tai 040 772 1344.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikenikäisille! Säävaraus.

Johtokunnan kokous 9.6.

Yhdistyksen johtokunta kokoontuu seuraavan kerran 9.6. klo 14 alkaen ravintola Omassa. Tervetuloa!

torstai 26. toukokuuta 2016

Taiteenystävien kirjastokierros 2016


Ripustus Saaren kirjastossa ti 31.05.2016 klo 9.00.

Max 5 teosta/taiteenystävien jäsen tai jäseneksi haluava.


tiistai 29. maaliskuuta 2016

Vuosikokous to 14.4.

Tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen torstaina 14.4. klo 17 alkaen.
Kokouspaikkana on Parikkalan Aseman yläkerta eli sihteerin "kotiluola" osoitteessa Parikkalantie 10 as. 2.
Käynti Parikkalantien puoleisesta sisäänkäynnistä (vihreistä postilaatikoista vasemmalle sisäpihalle). Rappusilla kynttilöitä opasteena.
Terveisin Johtokunta

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Tulevia näyttelyitä

Parikkalan taiteenystävät ry:n kesänäyttelyt järjestetään kiertonäyttelyinä paikkakunnan kirjastoissa.

Saaren kirjasto: 1.-30.6.2016
Uukuniemen kirjasto: 1.- 31.7.2016
Parikkalan kirjasto: 1.-31.8.2016

Töitä voipi tarjota näyttelyyn jo nyt, mutta rakennusajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Tuo työsi mukaan!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Taiteenystävien johtokunnan kokous 13.3.

Yhdistyksen johtokunta kokoontuu sunnuntaina 13.3. klo 15 alkaen Aseman yläkerrassa osoitteessa Parikkalantie 10 as.2.
Tervetuloa!

ps. Ei kannata säikähtää muuttolaatikoita yms. tavaranpaljoutta.. :)

Kulttuurimatkailua Euroopassa: Wien

Palatseja, puistoja, keisarin kaksipäiset kotkat. Siinä ensitunnelmat Wienistä.
Ja keitä pitää kaupunkilaisista tietää: Mozart, Beethoven, Freud, Klimt ja Schiele. Kahteen jälkimmäiseen tutustuimme Leopold Museumissa, ensimmäinen kurkistelee kuulissaan kaupan hyllyiltä.
Olen Gustav Klimt -fani. Klimtin tyyli kolahti jo nuoreen tekstiilisuunnittelijaopiskelijaan ajat sitten. Sesessionismi nimenä oli kyllä ihan uutta, mutta sama tuo, millä Art Nouveauta kutsutaan, ihastukseni on vankkaa ja pysyvää. Schiele ei ole taasen koskaan iskenyt, mutta nyt aloin jo ymmärtää hänenkin taidettaan, kun näin viimeikseksi jääneitä, hieman kypsempiä töitä.
Wienin museoiden pääsymaksut ovat kalliita. 10-12 euroa saa pulittaa, vaikka puoli museota olisi remontissa ja taide-elämykseen kuuluu rälläkän pauhu.
www.leopoldmuseum.org/en    www.secession.at/en/
Wienin arkkitehtuuri jaksoi pysäyttää koko ajan pienen visiittimme aikana. Moderni rakentaminen on muutakin kuin pelkkiä betonilaatikoita: jokainen rakennus tuntuu olevan uniikki yksilö, onnistunut tai vähemmän onnistunut.
Hundertwasserhaus on jo klassikko, joka näyttää siltä, kuin se olisi piirretty ilman viivainta. Ikkunat eri paria, seinien laatat näyttävät olevan kotoisin kierrätyskeskuksesta, aulan lattiat kumpuilevat reilusti, puut kasvavat katoilla ja käytävistä ulos.. www.hundertwasser-haus.info/en/
Hauskaa oli myös huvipuistossa, jossa korkeanpaikankammo sai siedätyshoitoa Riesenrad-maailmanpyörässä.